Jokaisen sijaiskodin ihanin ja kauhein hetki on käsillä: tällä viikolla hoidokit lähtevät uusiin koteihin! Auttamattakin jokaisesta eläimestä tulee tärkeä yksilö ja osa kokonaisuutta siksi pieneksi ajaksi, kun sijaiskodille on suurin tarve. Kaikista iloisin olen Tytin puolesta, on hienoa, että aikuinen kissa sai mahdollisuuden uudessa perheessä ja vieläpä oman pennun kanssa :)
Eilen oli eläinlääkärikäynnin aika. Pentuset läpäisivät tarkastuksen, saivat ensimmäisen rokotuksen sekä mikrosirun. Tyttöjä tutkimus ei suuremmin säikäyttänyt, Jerry päätti kiljua toistenkin edestä. Emo steriloitiin muiden toimenpiteiden lisäksi. Suoraan uuteen kotiin eläinlääkäristä lähtivät Tytti ja Jerry. Tyttöpennut tulivat vielä toviksi takaisin, muuttopäivä on tiedossa ylihuomenna.
tiistai 5. marraskuuta 2013
perjantai 18. lokakuuta 2013
Kaikki kissat varattu & kohti uutta kotia!
Emo Tytti vielä imetystouhuissa noin kuukausi aiemmin. Vasemmalla Jerry, oikealla Grace ja kasan alta pilkottaa Sophian korva. |
Mahtavaa ja suuren suuret kiitokset uusiin koteihin Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen toiminnan tukemisesta antamalla kodin kodittomalle!
maanantai 7. lokakuuta 2013
Toinen varaus ja kolmatta odotellessa :D
Jerryllä kävi tänään vieraita ja kyllä, nyt myös Jerry on varattu! Emolle ja pennuille on varattuna aika eläinlääkärille maanantaina 4.11., jolloin hoidetaan rokotukset, tunnistusmerkinnät ja emon sterilointi. Eläinlääkärikäynnin jälkeen pennut ovat valmiita uuteen kotiin muuttoon.
Nyt sormet ja varpaat ristiin, että Tytille vielä löytyisi se ihan oma koti :)
Nyt sormet ja varpaat ristiin, että Tytille vielä löytyisi se ihan oma koti :)
perjantai 4. lokakuuta 2013
Ensimmäinen varaus :)
Tytöt Grace ja Sophia ovat varattu ja uusi koti on jo tiedossa! Enää rokotukset ja sirutukset, sitten siskokset ovat valmiita uuteen yhteiseen kotiin marraskuun alkupuolella :) Onnea uuteen kotiin odotukseen, me kaikki olemme iloisia siskosten tulevasta kodista ja odotamme innolla reissua.
Ihkaomia kotejaan yhdessä tai erikseen etsivät Jerry-poika ja Tytti-emo.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
Tervetuloa!
Tulevana sunnuntaina pennut ovat jo kahdeksan viikkoa vanhoja, kyllä aika menee vauhdilla :) Kolme matokuuria on takana ja ensimmäiset omistajaehdokkaat ovat tulossa kylään tällä viikolla. Me haluamme toivottaa myös kaikki muut meistä kiinnostuneet tervetulleiksi tutustumaan meihin sijaiskotiimme. Lähetä postia zebrafinches[at]gmail.com ja kerro millaisen kodin meille antaisit!
Loppuelämän kotia etsivät:
Tytti on ollut huolehtiva emo ja pitää erityisesti rapsutuksista korvan takaa. Tytti voi aluksi katsella sivummalta ja harvemmin tulee omatoimisesti ihmisen lähelle, mutta ensimmäisen rapsutuksen jälkeen alkaa loputon puskeminen. Välillä vahingossa Tytti saattaa mennä sylin kautta, mutta aivan sylikissa Tytti ei vielä ole, mutta varmasti jakaa nopeasti läheisyyttä omassa kodissaan. Luottaa ihmisiin ja on tottunut normaaleihin hoitotoimiin. Olemme harjoitelleet nostamista, Tytti suhtautuu nostamiseen varauksella, mutta ei käyttäydy ihmistä kohtaan aggressiivisesti. Tytti antaa perheen koiramme olla samassa tilassa, parhaimmillaan jopa alle metrin päässä. Erityisesti Tytille olisi hienoa löytää koti yhtäaikaa pentujen luovutuksen kanssa, jottei Tytille tule yhtä ylimääräistä muuttoa löytäeläintalolle, josta aikuiset kissa löytävät useimmiten uuden kodin.
Loppuelämän kotia etsivät:
Nuori kissaemo Tytti
Tytti on ollut huolehtiva emo ja pitää erityisesti rapsutuksista korvan takaa. Tytti voi aluksi katsella sivummalta ja harvemmin tulee omatoimisesti ihmisen lähelle, mutta ensimmäisen rapsutuksen jälkeen alkaa loputon puskeminen. Välillä vahingossa Tytti saattaa mennä sylin kautta, mutta aivan sylikissa Tytti ei vielä ole, mutta varmasti jakaa nopeasti läheisyyttä omassa kodissaan. Luottaa ihmisiin ja on tottunut normaaleihin hoitotoimiin. Olemme harjoitelleet nostamista, Tytti suhtautuu nostamiseen varauksella, mutta ei käyttäydy ihmistä kohtaan aggressiivisesti. Tytti antaa perheen koiramme olla samassa tilassa, parhaimmillaan jopa alle metrin päässä. Erityisesti Tytille olisi hienoa löytää koti yhtäaikaa pentujen luovutuksen kanssa, jottei Tytille tule yhtä ylimääräistä muuttoa löytäeläintalolle, josta aikuiset kissa löytävät useimmiten uuden kodin.
Pesueen esikoinen Grace
Grace oli jalkojen kantamisen jälkeen pesueen seikkailija, joka oli aina ensimmäisenä ovella tervehtimässä sekä lähdössä uuteen tutkimusmatkaan. Grace opetteli myös ensimmäisenä köyristelemään selkää ja isottelemaan sisaruksille sekä sähähtämään tarpeen tullen. Kahden kuukauden iässä Grace seikkailee edelleen ja on pesueesta herkin reagoimaan yllättäviin tilanteisiin ja saattaa suunnata sängyn alle. Hetken tutkailtuaan Grace jatkaa kesken jääneitä leikkejä.
Pesueen pikkuneiti Sophia
Sophia on pienestä koostaan huolimatta porukan rohkelikko ja tulee yleensä ihmisen luo haistelemaan ja tutkimaan. Sophia on kehittynyt melkeinpä kaikissa taidoissa ensimmäisenä ja vaikuttaakin aikuisen kissan minikopiolta. Leikkisä ja sosiaalinen, tykkää läheisyydestä. Aluksi Sophia seikkaili paljon yksinään, mutta nyt maistuvat jo yhteisleikit sisarusten kanssa.
Pesueen pikkujätti Jerry
Jerry on lempeä "jättiläinen", joka kasvoi pienempänä reippaasti muita pentuja isommaksi. Nyt kasvuvauhti on jo hieman tasaantunut. Jerry mietiskelee siskojaan enemmän maailman menoa sekä viihtyy pennuksi yllättävän hyvin sylissä ja on tällä hetkellä todennäköisimmin tuleva sylikissa. Jerryn lempilelu on vihreä hiiri, jota poitsu kantaa ylpeänä suussaan.
Osuipa silmiin muuten hyvältä vaikuttava kissasivusto: Kissatieto.fi. Suosittelen!
perjantai 20. syyskuuta 2013
Kisailua ja kasvua
Sophia jutustelee Pennin kanssa leikkien välissä
Kohta kuusi viikkoa viisarissa ja pentujen vauhti kiihtyy. Toinen matokuuri annettiin viikko sitten, Sophia ja Jerry eivät matolääkkeestä kummemmin välittäneet, Grace oli asiasta täysin eri mieltä. Rimpuiluyrityksistä huolimatta matolääke saatiin annettua ja Tytin Axilurit piilotettiin ruoan sekaan.
Grace ahmii ensimmäistä kertaa kiinteää ruokaa
Mitä muuta on ehtinyt tapahtua - pennuille on alkanut maistua kiinteä ruoka emon maidon lisäksi. Ensimmäisenä märkäruokaa maisteli Grace ja pian perässä kaksi muuta. Lisäksi siisteyskasvatus on selvästi ottanut ensiaskeleitaan, sillä hiekkalaatikosta on löytynyt pari pikkukikkaretta. Toki pari kikkaretta on myös löytynyt laatikon ulkopuolelta, mutta eihän kukaan nyt heti voi kaikkea oppia :)
Jerry poseeraa
Muutoin elo on jatkunut aiempaa vastaavana. Aamusella ennen töihin lähtöä pennut ja Tytti saavat hetken leikkiä yläkerrassa sekä syödä aamuruoat. Penni tulee aina innoissaan mukaan hoitotehtäviin sekä leikkeihin. Vähitellen pennutkin ovat alkaneet leikkiä vauhdikkaasti keskenään sekä myös Penniä kiusoitellen. Tytti suhtautuu koiraan vielä hieman viileämmin, mutta suvaitsee Pennin läsnäolon, kunhan ei liian lähelle tarvitse mennä. Kissanpentuja sosiaalistetaan mahdollisimman paljon ja ne tulevatkin heti verkko-ovelle tervehtimään niin minua kuin Penniä. Pennut eivät myöskään vierasta uusia ihmisiä ja samoin Tytti on ottanut kaikki ihmiset hyvin ja luottavaisesti vastaan.
Sophia nauttii auringosta
Pian on se hetki, kun pentujen luovutusikä 3 kuukautta alkaa lähestyä nopeammin kuin voisi arvatakaan. Viikosta seitsemän eli lokakuusta alkaen pentuihin sekä emoon voi tulla tutustamaan sekä varata oman ihanaisen! Pentujen luovutus tapahtuu Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistyksen kautta 4.11. alkaen. Pennut sekä emo rokotetaan ennen luovutusta, emo steriloidaan ja pentujen luovutusmaksuun sisältyy sterilointi 6 kuukauden iässä.
Grace taas yhdellä seikkailumatkalla
Blogin yhteyteen on lisätty vinkkejä&faktoja uuteen kotiin tutustumiseen sekä kissanpennun kehitykseen ja terveyteen liittyen. Tekstit ovat hyväksi todettuja ja lopusta löydät niiden lähteet. Jos haluat tutustua aiheisiin tarkemmin, sivut löytyvät oikean reunan linkkien takaa.
Tytti tarkkailee pentujen touhuja
Videossa pennut hieman alle kuusiviikkoisina (feat. Penni)
tiistai 3. syyskuuta 2013
3 viikkoa takana ja elämä edessä
Tytti ja Jerry kahden viikon ikäisenä
Jerry ja Sophia tutkivat pesälaatikon ympäristöä
Grace
Aamupaino 430 grammaa. Pohjavärinä valkoinen, mustaruskeita merkkejä. Päälaella hieman vinossa vasemmalle valkoinen viiru. Suurisilmäinen ja tutkaileva neiti.
Sophia
Aamupaino 363 grammaa. Pesueen pienin on ehtinyt avamaan ensimmäisenä silmät ennen kahden viikon ikää. Tummin pennuista, ruskealla pohjalla mustia/tummia raitoja, vaaleaa tassuissa ja vatsassa.
Jerry
Aamupaino 490 grammaa. Pullea ja leppoisa ruoasta ja unesta nautiskelija. Valkoisella pohjalla ruskeita ja mustia merkkejä sekä raitoja. Keskellä päälakea valkoinen suppilomainen merkki.
Tytti
Emo ja pennut saivat ensimmäisen matokuurin, sama kuvio jatkuu kahden viikon päästä sekä uudelleen seitsemännellä viikolla. Pennuista matotahna oli hassua, Tytti taas ei aivan pitänyt ajatuksesta, mutta antoi lopulta hoitaa hommaan nätisti. Ja pian operaation jälkeen Tytti tuli tuttuun tapaansa puskemaan ja nauttimaan rapsutuksista. Hyvin hellyydenkipeä äiti.
Videossa pennut kaksiviikkoisina
Toisessa videossa pennut yli kolmiviikkoisina
maanantai 26. elokuuta 2013
Tytti & pennut: ensimmäiset kaksi viikkoa takana
Tytti saapui Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistykseltä kotiimme perjantaina 9.8. työpäivän jälkeen. Kissaemon vatsa oli suuri, eikä liikkuminen enää juurikaan maistunut. Välillä Tytti läähätti ja oletus oli, että synnytys on jo lähellä. Majapaikakseen Tytti sai yläkerran varastosiiven, jossa kissalla on noin 10m2:n yksiö, jossa voi synnyttää ja hoitaa pentuja rauhassa. Vaihdoimme oven tilalle verkosta tehdyn oven, jotta varastoon tulee lisää luonnon valoa ja kissa sekä pennut tottuvat kodin ääniin ja hajuihin.
Vaikka massu vei suurimmat liikuntahalut, oli Tytti alusta alkaen sosiaalinen ja tykkäsi rapsutuksista sekä harjaamisesta. Masusta huolimatta Tytti välillä ponnisti ylös maasta ja puski puskemiseltaan rapsuttajan kättä. Mukava ja leppoisa kissaemo. Tarina kertoo, että juhannuksen paikkeilla Tytti saapui eläinsuojeluyhdistykselle ja emolla oli jo tuolloin pentu mukanaan - nyt syntyvät pennut ovat siis jo emon toiset tälle vuodelle.
H-hetkeä ei jouduttu odottelemaan kauaa. Sunnuntaiaamuna ruokinnan yhteydessä oli huomattavissa muutosta emossa ja Tytti värisi kauttaaltaan. Jäin emon seuraksi. Tytti löysi parhaan paikan leikkipaikaksi tarkoitetusta putkesta ja parkkeerasi sinne. Ensimmäinen pentu syntyikin jo kello 9.20, mustavalkoinen noin 90 grammaa painanut pallero. Tytille maistui synnytyksen jälkeen ruoka ja pentu alkoi puolestaan mussuttaa maitoa emon nisästä.
1. pennun jälkeen alkoi odotus. Joka jatkui. Tytti ei ponnistellut eikä näkynyt supistuksia. Yhden jälkeen Tytti alkoi olla levottomampi ja 2. pentu syntyi kello 14.15. Heti perään tulivat jo numerot 3 (klo 14.20) ja 4 (klo 14.50). Numero 5 ei myöskään odotuttanut itseään, vaan syntyi kello 15.30. Pentu oli eloton, eikä emon puhdistamisesta ja ensiavusta huolimatta jaksanut elää. Neljän pennun rypäksen jälkeen jäimme odottelemaan istukoita sekä mahdollisia pentuja. Kello 16.20 syntyikin vielä numero 6, jonka jälkeen viimeinen istukka syntyi kello 19.25 ja kymmenen tunnin operaatio oli valmis.
Doris (nro 2) oli syntyessään suurin ja jäi pitkäksi ajaksi kyljelleen sekä oli motorisesti muita pentuja hitaampi. Doriksella oli hengitysvaikeuksia ja hengitys vinkui. Sunnuntaina neuvoja antoi puhelimitse eläinlääkäripäivystys, josta tuli odotettu vastaus: niin pienen pennun mahdollisuudet ovat olemattomat, ainoa apu on emon maito ja aika. Eläinlääkärin oletus oli, että pitkä synnytys oli aiheuttanut sikiöpussin rikkoutumisen ja pennulle nestettä keuhkoihin. Doris sai juotua hieman maitoa, mutta pienen pennun voimat eivät kestäneet, eikä painonkehitys lähtenyt nousuun vaan pentu oli nukkunut pois keskiviikkoa vastaisena yönä. Pian Doriksen perässä Buddy (nro 4) sai vastaavanlaisia hengitysvaikeuksia ja painonkehitys pysähtyi. Emon maidon lisäksi annetusta lisäruokinnasta huolimatta Buddy ei jaksanut sinnitellä viikkoa pidempään.
Pentujen ensimmäinen viikko oli ilon ja surun vuoristorataa. Kolme pennuista kasvoivat kovaa vauhtia ja kirivät 15-20 grammaa lisäpainoa päivittäin, kahden taistellessa. Nyt kun kolmikko on jo saavuttanut kahden viikon iän, alkaa arki sujua rauhallisemmin. Sophia (nro 3) on kolmikon pienin ja tummin, mutta oppinut jo kävelemisen salat sekä avasi silmät ensimmäisenä viime perjantaina. Grace (nro 1) on keskikokoinen, mustavalkoruskea pentu, jolla silmät avautuivat viikonlopun aikana, päivän pari Sophian perässä. Jerry (nro 6) on joukon raskassarjalainen ja lähestyy jo 400 grammaa, mutta vasta availee silmiään. Jerry on äänekkäin ja varmasti vinkuu jokaisella punnituskerralla. Tytin lempiruokaa ovat raksut, niiden lisäksi kelpaa ainoastaan jauhettu porsaan sydän tai kalkkunajauheliha. Märkäruokapusseista kelpaa mammalle ainoastaan kastike!
Vaikka massu vei suurimmat liikuntahalut, oli Tytti alusta alkaen sosiaalinen ja tykkäsi rapsutuksista sekä harjaamisesta. Masusta huolimatta Tytti välillä ponnisti ylös maasta ja puski puskemiseltaan rapsuttajan kättä. Mukava ja leppoisa kissaemo. Tarina kertoo, että juhannuksen paikkeilla Tytti saapui eläinsuojeluyhdistykselle ja emolla oli jo tuolloin pentu mukanaan - nyt syntyvät pennut ovat siis jo emon toiset tälle vuodelle.
H-hetkeä ei jouduttu odottelemaan kauaa. Sunnuntaiaamuna ruokinnan yhteydessä oli huomattavissa muutosta emossa ja Tytti värisi kauttaaltaan. Jäin emon seuraksi. Tytti löysi parhaan paikan leikkipaikaksi tarkoitetusta putkesta ja parkkeerasi sinne. Ensimmäinen pentu syntyikin jo kello 9.20, mustavalkoinen noin 90 grammaa painanut pallero. Tytille maistui synnytyksen jälkeen ruoka ja pentu alkoi puolestaan mussuttaa maitoa emon nisästä.
1. pennun jälkeen alkoi odotus. Joka jatkui. Tytti ei ponnistellut eikä näkynyt supistuksia. Yhden jälkeen Tytti alkoi olla levottomampi ja 2. pentu syntyi kello 14.15. Heti perään tulivat jo numerot 3 (klo 14.20) ja 4 (klo 14.50). Numero 5 ei myöskään odotuttanut itseään, vaan syntyi kello 15.30. Pentu oli eloton, eikä emon puhdistamisesta ja ensiavusta huolimatta jaksanut elää. Neljän pennun rypäksen jälkeen jäimme odottelemaan istukoita sekä mahdollisia pentuja. Kello 16.20 syntyikin vielä numero 6, jonka jälkeen viimeinen istukka syntyi kello 19.25 ja kymmenen tunnin operaatio oli valmis.
Doris (nro 2) oli syntyessään suurin ja jäi pitkäksi ajaksi kyljelleen sekä oli motorisesti muita pentuja hitaampi. Doriksella oli hengitysvaikeuksia ja hengitys vinkui. Sunnuntaina neuvoja antoi puhelimitse eläinlääkäripäivystys, josta tuli odotettu vastaus: niin pienen pennun mahdollisuudet ovat olemattomat, ainoa apu on emon maito ja aika. Eläinlääkärin oletus oli, että pitkä synnytys oli aiheuttanut sikiöpussin rikkoutumisen ja pennulle nestettä keuhkoihin. Doris sai juotua hieman maitoa, mutta pienen pennun voimat eivät kestäneet, eikä painonkehitys lähtenyt nousuun vaan pentu oli nukkunut pois keskiviikkoa vastaisena yönä. Pian Doriksen perässä Buddy (nro 4) sai vastaavanlaisia hengitysvaikeuksia ja painonkehitys pysähtyi. Emon maidon lisäksi annetusta lisäruokinnasta huolimatta Buddy ei jaksanut sinnitellä viikkoa pidempään.
Elämä ilman kyyneliä
on autiomaa ilman sadepisaroita
Pentujen ensimmäinen viikko oli ilon ja surun vuoristorataa. Kolme pennuista kasvoivat kovaa vauhtia ja kirivät 15-20 grammaa lisäpainoa päivittäin, kahden taistellessa. Nyt kun kolmikko on jo saavuttanut kahden viikon iän, alkaa arki sujua rauhallisemmin. Sophia (nro 3) on kolmikon pienin ja tummin, mutta oppinut jo kävelemisen salat sekä avasi silmät ensimmäisenä viime perjantaina. Grace (nro 1) on keskikokoinen, mustavalkoruskea pentu, jolla silmät avautuivat viikonlopun aikana, päivän pari Sophian perässä. Jerry (nro 6) on joukon raskassarjalainen ja lähestyy jo 400 grammaa, mutta vasta availee silmiään. Jerry on äänekkäin ja varmasti vinkuu jokaisella punnituskerralla. Tytin lempiruokaa ovat raksut, niiden lisäksi kelpaa ainoastaan jauhettu porsaan sydän tai kalkkunajauheliha. Märkäruokapusseista kelpaa mammalle ainoastaan kastike!
tiistai 13. elokuuta 2013
Back to Business
Aika käynnistellä pikkuhiljaa BabyBlogia jälleen käyntiin, sillä perjantaina 9.8. kotiimme saapui PHESYstä pulleamasuinen emokissa Tytti. Alan kirjoittaa tarinaa emosta ja pennuista kuvineen heti kun liikenee paremmin aikaa sunnuntaina syntyneiden vaavien hoidolta :)
maanantai 4. helmikuuta 2013
"Uusi" koti!
Tällä hetkellä ei kotia etsiviä sijaiskotilaisia!
Kävi nimittäin niin, että joulupaketista paljastunut perheemme nuori koiruus Penni saikin Tuiskusta seuralaisen itselleen. Kun Vilinä-pentu jäi löytöeläintalokäynnin yhteydessä matkaamaan kohti uutta kotiaan, Tuiskusta kuoriutui rohkeampi ja seurallisempi jäätyään talon ainoaksi kissaksi. Penni teki sitkeästi päivästä toiseen tuttavuutta Tuiskun kanssa ja ohimennen "kaverukset" vaihtoivat jo nenää ilman kummempia tuhinoita.
Tammikuun aikana Tuisku alkoi taipua kaveriehdotuksiin ja nyt käydään jo silloin tällöin painia yhdessä. Sekä jahdataan vuorotellen toinen toista. Me kävimme Tuiskun kanssa vielä toisen keikan löytöeläintalolla massarokotuspäivänä, jolloin me ilmoitimme pitävämme kissan meillä, kun ei muitakaan kiinnostuneita ollut ilmaantunut. Sen verran kohtelias ja mukava neiti! Ja niin saavat kaverukset pitää seuraa toisilleen päivästä toiseen ja leikkiä yhdessä jatkossakin :)
tiistai 8. tammikuuta 2013
Väliaikakatsaus
Tovi on vierähtänyt sitten viime päivityksen. Pentu kasvaa ja painoakin on jo muutaman kilon verran. Torstaina on edessä suuri päivä - pentu saa rokotukset ja samalla emo leikataan.
Pentu oli jo varattuna, mutta varaus peruuntui, joten molemmat etsivät edelleen omaa kotia!
Jatkomuokkaus 11.1.2013...
Eilen kissat suuntasivat eläinlääkärireissulle PHESYn kautta. Molemmat kissat saivat toisen matokuurin ennen lääkärikäyntiä. Pentu sai rokotukset ja emo steriloitiin. Päivän aikana selvisi myös, että pennun uusi koti varmistui ja se pääsi uuteen kotiin suoraan samana iltana!
Hain emon takaisin talolta sijaiskotiin paranemaan leikkauksesta. Emo suuntasi suoraan nukkupaikkaansa sängyn alle vielä tokkuraisena nukutuksesta. Loppuilta sekä yö meni vain levätessä. Aamulla emo oli jo sängyn päällä sekä hiekkalaatikosta löytyi todisteet vierailusta. Täksi päiväksi rajasin emon yhteen huoneeseen työpäivän ajaksi, jottei perheemme koiruus häiriköi toipilasta.
Pentu oli jo varattuna, mutta varaus peruuntui, joten molemmat etsivät edelleen omaa kotia!
Jatkomuokkaus 11.1.2013...
Eilen kissat suuntasivat eläinlääkärireissulle PHESYn kautta. Molemmat kissat saivat toisen matokuurin ennen lääkärikäyntiä. Pentu sai rokotukset ja emo steriloitiin. Päivän aikana selvisi myös, että pennun uusi koti varmistui ja se pääsi uuteen kotiin suoraan samana iltana!
Hain emon takaisin talolta sijaiskotiin paranemaan leikkauksesta. Emo suuntasi suoraan nukkupaikkaansa sängyn alle vielä tokkuraisena nukutuksesta. Loppuilta sekä yö meni vain levätessä. Aamulla emo oli jo sängyn päällä sekä hiekkalaatikosta löytyi todisteet vierailusta. Täksi päiväksi rajasin emon yhteen huoneeseen työpäivän ajaksi, jottei perheemme koiruus häiriköi toipilasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)