Emokissa Tuisku on nuori ja pentu Vilinä arvioilta noin kahden kuukauden ikäinen saapuessa kotiimme. Molemmat väritykseltään mustavalkoisia ja löytäeläintalon hoitajien kertomuksen mukaan kilttejä ja kesyjä tapauksia verrattuna moneen muuhun kissaan talolla. Matkaan me saimme sijaiskodeille kuuluvat edut: kissanhiekkalaatikon ja hiekat, ruokaa riittävästi ainakin kuukaudeksi sekä jo aloitetun matokuurin jatko-ohjeet.
Kisut katselivat puolen tunnin ajan kotimme elämää kuljetuslaatikosta tutustuen hajuihin ja ääniin ennen kuin ne pääsivät tutustumaan paikkoihin. Vilinä oli alusta alkaen pentumaisen rohkea ja suuntasi seikkailuihin, emo Tuisku katseli hieman pidempään, mutta rohkaistui pian tutkimaan ympäristöä. Kissat löysivät itselleen mukavan paikan varahuoneen sängyn alta ja sieltä oli turvallista tutustua ympäristöön vähitellen omaan tahtiin. Ruoka ei heti maistunut Tuiskulle, mutta Vilinä söi reippaasti kiinteää ruokaa jo saapuessaan emon maidon lisäksi.
Seuraavana päivänä PHESY:n edustaja kävi vielä tutustumassa kotiimme, sillä sijaiskotitehtävä oli tullut niin yllättäen, ettei yhdistyksen edustaja ollut vielä ehtinyt tarkastaa kotimme soveltuvuutta kissoille. Tärkein asia oli lasitettu parveke, ettei kissat pääse putoamaan parvekkeelta, vaikka talvisaikaan ei sinne mitään asiaa olekaan.
Molemmat kissat suostuivat rapsutteluihin jo ensimmäisenä päivänä vaikka noin ensimmäisen viikon ajan turvallisin paikka oli sängynalusta unien ajan. Matokuurin antaminen onnistui molemmalle kissalle ja kaikenlainen käsittely on sujunut ongelmitta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti